Olen harvoin jäänyt kiinni siitä, että lukisin kirjoja työajalla.
Tänään luin kirjan.
Tai ainakin välillemme muodostui vahva side.

Näin Keski-Espoon kirjastossa Kurt Schwittersin runokokoelman Anna kukka.



Enää se ei ole hyllyssä.

Miksi dada on minulle tärkeää?
Tässä yksi yritys selittää asia:

Maailmassa ei ole merkityksiä.
Merkitykset ovat todellisuudessa.
Ravistamalla todellisuutta ja tekemällä todellisuudesta lukukelvotonta, dada antaa minulle pieneksi hetkeksi mahdollisuuden olla yhteydessä maailman kanssa.
Yhteys maailman kanssa ei tietenkään merkitse mitään, mutta se aiheuttaa hyvänolon tunteen.

Kurt Schwittersin runo Boo worlden kautta katsottuna

Ja Animoton tulkinta:


Toinen tulkintayritys.
Miksi dada ja Kurt Schwitters ovat minulle tärkeitä nyt:

Dadan tapa käyttää katujen ja kaatopaikkojen löytötavaroita kollaasien ja kuvaelmien osana ja antaa esineille ja ajatuksille uusia merkityksiä ja käyttötarkoituksia, muistuttaa ainakin ulkoisesti sosiaalisen median tapaa käsitellä todellisuutta.

Schwittersin Mertzbau ja Wanhakeskari-blogi eivät ole täsmälleen sama asia, mutta dadan ja 2000-luvun tapa rekonstruoida todellisuutta tuntuu samalta.

Schwittersin runoutta lausuttuna.
Ursonate-teoksen nuotinnos