Löysin aamulla Keski-Espoon kirjaston hyllystä Berlitzin julkaiseman englanninkielisen Montrealin matkaoppaan vuodelta 1978.



Poistin kirjan kirjaston kokoelmasta.
Hieman haikeana.
Pidän vanhoista kartoista ja vanhoista matkaoppaista.
Ne tekevät muutoksen näkyväksi.

Mitä asioita mikäkin aika on pitänyt tärkeinä.
Miten eri asioista on kerrottu eri aikoina.
Mitkä asiat eivät muutu koskaan.

Mutta me Keski-Espoon kirjastossa haluamme tarjota ajantasaista tietoa.
Meidän matkakirjahyllymme on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat lähdössä matkalle.
Minä en uskaltaisi lähteä Montrealiin 30-vuotta vanhan matkaoppaan kanssa.
Keski-espoon kirjastossa ei ole tällä hetkellä Montrealin matkaoppaita, mutta HelMet-verkkokirjastosta löytyy.

Ja jos onnistuneen Montrealin matkan jälkeen haluan tutustua vanhoihin matkaoppaisiin, Varastokirjastosta niitä löytyy. Myös se Keski-Espoon kirjastosta poistamani Berliz.

Keski-Espoon kirjaston musiikkituolissa on soinut aamusta saakka Kraftwerkin Computer World.



Levy on lähes yhtä vanha kuin Montrealin matkaopas.
Tai teos on vanha. CD-levymme on uusi.
Olemme hankkineet klassikon.
Vaikka se näyttää ja kuulostaa Wanhalta.

Klassikkous on se, mikä erottaa matkaoppaan ja levyn.

Mutta mitä jos Berlizin matkaopaskin on klassikko?